torstai 17. huhtikuuta 2014

Barcelona

Tiesin jostain syystä jo etukäteen että pidän Barcelonasta, ehkä sen sijainti meren rannalla vetosi rannikon tyttöön. Erikoista kylläkin, nythän asun ensimmäistä kertaa muualla kuin rannikolla, tosin olen sopeutunut asiaan haalimalla edes pienen meren ympärille, uima-altaan. Edellisessä postauksessa puhuin haaveiden toteuttamisesta, ja oma uima-allas on ollut haaveissaini siitä asti kun ensimmäistä kertaa 6-vuotiaana heittäydyin Kreikassa hotellin uima-altaaseen uimarenkaine kaikkineen. Äitini oli viimein suostunut päästämään minut vuosien ruinaamisen jälkeen tätini matkaan Kos:in saarelle, jossa sain viikon ilakoida uima-altaassa, meressä sekä hoivaamalla hotellin alueella asuvaa pientä harmaanvalkoista likaista kulkukoiraa. Muistan juosseeni jossain leikkipuiston laitteessa ja odottaneeni koiran tulevan, ja joka päivä koira tuli. Ruokaa en muista edes antaneeni mutta hellyyttä ja rapsutuksia senkin edestä. En tiedä muuttuiko elämäni suunta juuri tuolla matkalla, vai oliko matkani jo syntymässä määritetty. Lähteä auttamaan niitä kenellä ei omaa ääntä ole.

Barcelonassa oli heti ensimmäisenä aamuna herätessämme keskellä aukiota pieni tapahtuma meneillään, jossa oli mukana galgo-yhdistys Galgos 112. Olin ollut poissa omien eläinteni luota alle 24 h, ja näin nopeasti ikävä ehti luokseni, samoin kuin eläinten auttaminen. Mihinkä sitä koira karvoistaan pääsisi.. Toisaalta on hyvin lohdullista nähdä eri yhdistyksiä, ja tietää että näitä autetaan. Vastikään Galgos del Sol-yhdistys julkaisi kuvan koirasta jonka olivat pelastaneet, tämä kuva kertoo kaiken:



Näin arvokas on joidenkin henki, joillekin meistä ihmisistä. Tämä tyttö löydettiin ajoissa, oli vielä hengissä ja pääsi hoitoon. Monella ei käy yhtä hyvä onni, hautautuen roskiin.

Pikakelaus takaisin iloiseen viikonloppuun. Söimme päitämmekin isompaa hattaraa, näimme mahtavia katu-artisteja, uskomattomia pikkukujia sekä erikoisia majoituspaikkoja. Eniten rakastin pikkukatujen tunnelmaa.


Lapsena rakastin hattaraa, minkä voi ehkä urposta ilmeestänikin päätellä..

Cowboy

The Mighty Dragon

John Lennon

Jokainen aamu pitäisi alottaa jacuzzissa, päivästä ei voi tulla muuta kuin hyvä.







I love this photo









:)
Suhailimme junilla, metroilla ja busseilla vailla tarkkaa tietoa minne mennään ja missä jäädään pois. Silti kaikki meni hyvin, tai ehkä juuri siksi. Tunnin junamatka Barcelonan ulkopuolella, pelkän kuunvalossa bilepaikalle parin kilometrin kävely omituisen pilottitakki & maastohousu-porukan kanssa. Useamman tunnin tanssimaratooni, hymyä, hikeä ja puhdasta onnellisuutta. Tanssiminen vapauttaa, vaatekriisistä huolimatta. Uusia ystäviä, paluu hostellille auringon jo täysillä paistaessa, metrossa ihmiset maratoniin valmistautuneita. Täydellinen viikonloppu.

.. se on heiluva korvakoru, oikeasti.

We're going in!





Hikisenä mutta onnellisena, Evil Activities!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti