Puikkonenät kokoontuu

Kuten sivupaneelista löytyvässä esittelyssä Silviasta kerrotaan, on kyseessä siis vaalea galgo-kaunotar, jonka kävin hakemassa Malagan kunnalliselta (tappo)tarhalta. Jännä miten sitä ajan kuluessa on ruvennut useammin kirjoittamaan kunnallinen tarha kuin tappotarha. Mitään järkevää selitystä tälle ei ole, sillä edelleen liian moni syyttömistä koirista joutuu lopetettavaksi, useimmiten ihmisten takia. Milloin pennusta tulikin liian iso ja se hylätään, milloin muutetaan takaisin omaan kotimaahan eikä koiraa voida ottaa mukaan. Yksinkertaisimmillaan pidetään omaa leikkaamatonta urosta/narttua vapaana lisääntymässä, ja jos koira sattuu narttu olemaan ja pennut tekemään, kiikutetaan elävät pennut roskikseen muiden epätoivottujen jätteiden sekaan. Tämä on arkipäivää, mutta siihen ei meinaa millään tottua. Meidän roskiksilla eleleekin pieni podenco, jota toivoisin voivani auttaa lähitulevaisuudessa.

Takaisin asiaan, eli Silviaan. Olin Silviaa jonkin aikaa netistä seuraillut kuvista, joita perreralta säännöllisin väliajoin otetaan. Tämä koko ajan enemmän luurangoksi muuttuva tyttönen sulatti sydämeni, mikä aiheutti ketjureaktion ja jouduin sulattamaan maailmanmatkaajan sydämen jotta sain luvan hänet tarhalta hakea. Tämä siitä huolimatta että meille on tulossa toinenkin koira hoitoon hyvinkin piakkoin, galgo hänkin, onneksi vain lyhyeksi aikaa ennen uuteen kotiinsa Suomeen muuttamista. Talo on siis pian ainakin hetkellisesti täynnä puikkoneniä, sekä pieniä että isoja. 

Puikottimien viikonlopun viettoa, hyvin rankkaa..

Silvia on luonteeltaan mitä hienoin galgo. Rauhallinen sisätiloissa, mutta ulkona innostuessaan huomaa ettei tyttö yli 2 vuotta vanha kuitenkaan ole. En ole kovin montaa kertaa eläissäni nähnyt niin onnellista koiraa kuin Silvian kun hän ensimmäisiä kertoja pääsi vapaana juoksemaan meren rannalle. Pitää yrittää muistaa ottaa tästä video, jossain välissä että muutkin näkevät - sanoin en sitä onnea osaa kuvailla. Meidän pihalla sen sijaan otin videon jossa nämä ylempänä kuvassakin olevat kaksi sankaria leikkivät, Vinski hieman marttyyrina tyypillisen tapaansa huutaen kun toinen tulee liian lähelle, Vinskille ei kukaan ole tainnut kertoa että sitä saa mitä tilaa..

Silvia on osoittautunut täysin sisäsiistiksi, ja hienosti pidättelee työpäivienkin ajan. Ruokaa syö ihan hyvällä ruokahalulla ja painokin on lisääntynyt muutamassa viikossa, ei tosin vielä ihan räjähdysmäisesti mutta hitaasti ja varmasti mennään. Muutama kysely tytöstä on jo tullutkin, ja olisi mukava ruveta miettimään sitä lopullista ajankohtaa jolloin tyttö omaan kotiin lähtisi tämän kevään aikana. Vielä pitäisi tehdä lapsi-testi, jotta nähdään miten Silvia reagoi lapsiin, katsostaan kenenkä lapset joutuvat tämän "hurjan pedon" testi-uhreiksi..