Viimeinen työpäivä ja läksiäiset osa 2/3

Perjantaina oli viimeinen työpäivä, ja vastoin kaikkia odotuksia en ruvennut itkeä pillittämään ollenkaan! Olihan se silti aika nostalgista tehdä viimeistä kertaa "sitä" ja viimeistä kertaa "tätä". Edellisilta olin jopa vääntänyt uhkarohkeasti baileys-juustokakun koko köörille syötäväksi, ja yllättäen kukaan ei ainakaan tunnustanut että se olisi ollut syömäkelvotonta. Siitäkin faktasta huolimatta että baileysia saattoi lorahtaa ehkä "hieman" enemmän mitä ohjeessa luki. Halausten lisäksi sain mukaani tietysti työtodistuksen, joka oli erittäin positiivinen, ja josta kävi työnkuvani paremmin ilmi kuin itse olisin osannut kuvata. Mieltä ehkä eniten lämmitti kuitenkin se, että sain kuulla että iloisuuttani jäätäisiin kaipaamaan, olin siis ainakin jotenkin onnistunut piristämään muiden työpäiviä :)

Viimeisiä naputteluja koneella

Näkymä mun "loossista"

 

Perjantai-sunnuntai välisenä yönä tuli minulle vielä hoitoon Aurora eli Ansa-koira Espanjasta. Ansa tuli oikein mukavalla 4.45 lennolla, mutta rauhoittui tosi mukavasti heti nukkumaan kun saavuttiin mun luo. Vinski oli jälleen kerran onnellinen uudesta ystävästä, Ansa tosin ei oikein lämmennyt Vinskin leikittely-yrityksille, ja sanoikin pari kertaa isolla äänellä mielipiteensä asiasta. Valitettavasti en saanut Ansasta juurikaan järkeviä kuvia, hänet kun haettiin heti lauantai-aamuna Kuopioon uusien omistajiensa luo.

Uni maistui

Robottikoirat pimeässä

Aurora Triple A:n sivuilla (kuva täältä)

Lauantai-iltana vietettiin myös mun läksiäisiä, hieman epäonnisesti tosin, sillä niin moni joutui perumaan viime tingassa tulonsa. Yhden uskollisen ystävän kanssa istuttiin sitten kahdestaan mun luona ja katottiin koirien kanssa Hairsprayta (en käsitä vieläkään että miksi.. :) Muutama muu ystävä oli lähempänä keskustaan, jonne siirryin illemmalla. Käytiin poikien kanssa valloittamassa LeBonkin tanssilattia ja lavat, ja loppupeleissä ilta oli oikein mukava. Jopa niinkin mukava, että lähes koko sunnuntai meni siitä toipuessa. Onneksi Vinskillä oli yhtä raju ilta koirakamujen kanssa, ja hänkin malttoi lepäillä koko päivän.

Huomenna startataan auto (ainakin epätoivoisesti yritetään) kohti Vaasaa, ja sieltä vanhempieni luo Pohjois-Pohjanmaalle. Auto on tällä hetkellä lastattu tolkuttomalla määrällä vaatteita, jotka yritän saada säilöön vanhemmilleni. Kyynelien vuodatukselta ei taatusti vältytä kun iso määrä tärkeitä ihmisiä pitää seuraavien muutaman päivän sisällä hyvästellä.