Juuri kun Speedo oli toipunut edellisestä kolauksesta tuli seuraava kolaus nurkan takaa. Tai jos kirjaimellisia ollaan niin selän takaa. Olin uuden ystäväni kanssa käymässä paikallisessa kauppakeskuksessa kysymässä itselleni kotiin nettiä, (mitä näin sivuhuomautuksena en vieläkään saanut), kun parkkipaikalta tielle poistuttaessa eräs täti päätti rysäyttää jättimaasturillaan Speedon takapuoleen. Tädin onneksi Speedo selvisi ilman naarmun naarmua, ja suurimman kolauksen todennäköisesti sai tädin ego - sen verran säikähtäneen ja anteeksipyytelevän oloinen hän oli. Lasken nyt itseni siis virallisesti espanjalaiseksi kun ensimmäinen auto-onnettomuus on takana (jossa myös itse olen paikalla) hiphei!
Nettiasia on siis toistaiseksi rempallaan. Yritys on kyllä kova, mutta saa nähdä kauanko menee ennen kuin sen kotiini saan installoitua. Netin saamisen sijaan yllättäen päädyin lupaamaan itseni ystäväni mukaan aerobicciin, aina huikeat 2 kertaa viikossa. Meditaation lisäksi ei todellakaan tee yhtään huonoa yrittää pitää myös fyysisestä puolesta vähän huolta. Tuo on kaupungin järjestämä tunti, ja heillä on todella edulliset hinnat verrattuna isompiin yksityisiin kuntosaleihin, toivoa siis sopii että heiltä löytyisi myös pilatesta ja joogaa, joita voisin hyödyntää itseni huoltamisessa. Samalla kun kävimme ilmoittautumissa näille tunneilla, kävimme tämän paikan vieressä olevassa maailman sympaattisimmassa paikassa kahvilla. Olen aiemmin ajanut tästä ohi ja miettinyt useamman kerran että joku päivä menen käymään siellä. Paikka on siis erittäin vaatimattoman näköinen ulkoa päin, mutta minua kiehtonut se että se ei koskaan ole tyhjillään, vaan aina siellä istuu vähintään muutama paikallinen. Tällä kertaa loisteputkien valoissa istuskeli iso lauma papparaisia, jotka olivat avoimen ilahtuneita kun tulimme paikalle suomea papattamaan. Harva asia on niin sympaattista kuin ventovieras pieni papparainen hymyilemässä ja heiluttamassa kun lähdimme teet ja kahvit juotuamme. Paikasta tuli ensimmäisen kerran jälkeen ehdottomasti lempi kahvila/ravintolani (hankala sanoa edes mikä se on...)
Eilen istuin tämän näköisissä maisemissa rauhoittumassa ja kuuntelemassa musiikkia (yllättäen nettisignaali oli parempi kuin mökissäni..) Istuin tuolla varmaan vajaan tunnin ajan, kunnes lopulta oli pakko lähteä kun olin syväjäädyttänyt itseni tuulessa ja puuduttanut toisen jalkani niin etten meinannut kävelemään päästä. Mutta olipahan rauhallisempi mieli kuin pitkiin aikoihin. Parasta tässä paikassa on se että tänne pääsee kävellen n. 10 minuutissa, eli kyseessä on sama vuori, jossa oma mökkini sijaitsee.
Tuli myös huomattu ettei se elämä välillä niin kamalaa onneksi olekaan. Vaikka autot vähän kolhiutuvat ja valuuttakriisi vähän laivaa keikuttaa niin lopulta niillä asioilla ei ole hirveästi merkitystä. Valuuttakriisissä on se hyvä puoli että turhat ostokset ovat elämästä karsiutuneet täysin pois. Ei ihminen tarvitse miljoonaa eri kynsilakkaa tai kymmentä kauluspaitaa, vähemmälläkin pärjää ihan hyvin ja onnellisena. Varsinkin kun suurin osa omista vaatteistanikin on Suomessa, niin en ajatellut täällä panostaa suuren vaatekokoelman keräykseen. Sen sijaan yritän panostaa omaan ja eläinten hyvinvointiin, Tinkasta nuorimpana varsinkin huomaa kuinka hellyyden- ja huomionkipeä toinen välillä onkaan.
 |
| Kirsikkapuun näköinen kukkii täällä parhaillaan |
Kerrotaan vielä tähän loppuun että sain eilen varattua lennot Suomeen ja takaisin, maaliskuun alkuun, joten pääsen kunnolla palelluttamaan varpaani reilun viikon ajaksi. Tärkeintä kuitenkin on nähdä ystäväni, kummityttöni sekä vanhempani. Ja todellakaan ilman vanhempien maksamia lentolippuja ei olisi tätä(kään) reissua saatu, joten nöyrimmät kiitokset ihanalle äidilleni! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti