Läksiäiset osa 3/3 ja epätoivoista muuttamista

Pahoittelut että blogi raahaa "aavistuksen" oikeasta elämästä jäljessä, ja osa kuvistakin on häviksissä.. Avasin tänään vasta ensimmäistä kertaa oman koneen, ja halusin vain saada jo aiemmin kirjoittamani tekstit ulos - katsotaan niitä kuvia sitten jälkikäteen..

Joka tapauksessa viimeisetkin läksiäiset saatiin purkkiin! Nämä tosin eivät olleet viralliset läksiäiset, mutta otin ne läksiäisinä sillä tuskin heti ensimmäisenä Malagassa pääsen taas hard core konemusiikin pariin. Bileissähän siis odotti muuan muassa, minua jo pitkään iPodissani viihdyttänyt, Dj Paul Elstak. Ja täytyy sanoa että oli ihan huikea keikka! Hauskuudesta ja tanssimisen määrästä kertoo se että heräsin seuraavana päivänä yksi varvas veressä.. Ilmeisesti liian pitkä varpaankynsi yhdistettynä pieniin tennareihin ei ole hyvä yhdistelmä tanssiessa.

Bileiden kanssa samalle viikonlopulle valikoitui onnellisesti muuttopäivä, jota ensin edelsi pakataan Mangustiina rojut ja loput roskalavalle-päivä. Muuttaminen on inhottavien asioiden listalla helposti top vitosessa. Olen nyt muuttanut viimeisten 7 vuoden aikana 10 kertaa (ja tähän ei edes lasketa pientä Kreikan keikkaa). Tavaroita on pakattu ja purettu, ja taas uudestaan pakattu ja purettu, useammin kuin laki sallii. Edellinen muutto oli omalta osaltani aavistuksen ”liukasteltu” kun ex-avomieheni pakkasi älyttömän ystävällisesti suurimman osan, minun saadessa sohvalla hermoromahdusta. Tänä vuonna sain onneksi apua ystäviltä, tai oltaisiin mahdollisesti edelleen siinä tilanteessa, että istun yksin pahvilaatikoiden keskellä ja kiskon itkupotku-raivareita niin että koirakin pelkää. Eli siis, jos en osannut tarpeeksi kiittää, niin älyttömän iso kiitos pakkaus ja kanto-avusta! Puhumattakaan koko viikonlopun uhraamisesta auttamiseeni. Kiitos myös siitä että uudelleen sijoititte romujani, niin ettei kaikkea tarvinnut pakata tai heittää roskalavalle. Ajattelin alunperin ettei muuttopäivä lopu ikinä, loppusiivouksineen ja muineen pikku nyssäköineen, mutta niin vain kävi että siitäkin selvittiin, ja oli taas aika avata kyynelkanavat jättämällä tähän mennessä yhdet vaikeimmista hyvästeistä.