lauantai 3. marraskuuta 2012

Surkea hyvästelijä

Olen äärimmäisen huono hyvästelijä. Mitä vanhemmaksi elän, sitä tunteellisemmaksi muutun, ja esimerkiksi hyvästien jättö on hirveimpiä asioita mitä tiedän. Olen viikon sisällä itkenyt jo ainakin 5 kertaa, joista 3 kertaa tapahtui parin tunnin sisällä Vaasassa kun tapasin ystäviäni. Hyvästien aikana pitäisi yrittää saada sanotuksi niin paljon asioita, sen sijaan suusta kuuluu ihme pihinää ja vinkumista ja ripsiväri sekä räkä valuvat pitkin poskia. Onni on se, että osa ystävistäni on ihan samanlaisia - eli kun toisella huuli alkaa väpättää, menee maksimissaan 10 sekuntia kun toinen jo (vaikka pelkästä myötätunnosta jos ei aiheesta) ulvoo vieressä. Jätän Suomeen perääni useammalle paikkakunnalle liudan rakkaita ystäviä, ja toivonkin että riittää kun kerroin näin jälkikäteen että olette mulle äärettömän rakkaita (jos tämä ei vollotuksesta käynyt ilmi) ja että tulen kaipaamaan teitä älyttömästi. Lisäksi, mun ovet on aina avoinna teille - ainakin heti kun saan itselleni edes jonkin osoitteen :)


p.s. Tilasin Ifolorilta itselleni pienen lahjan vietäväksi Espanjaan, tällaisen. Laitan siitä tänne kuvan kunhan löydän sille oikean sijoituspaikan, samoin kuin eräälle kehystetylle valokuvalle jonka tiistaina sain.   


Myös Vinski jättää Suomeen ystäviä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti