Espanjan autoilukulttuuri

Kerrotaas pieni sananen espanjan autoilukulttuurista, sillä jälleen tänään meinasi hermot mennä riekaleiksi liikenteessä. Eniten täällä on oppinut joustamaan, oli siihen laillisesti velvoitetta tai ei, pienellä tonnikalapurkilla ajellessa mielellään kun väistää vauhdilla tulevaa rekkaa. Espanjalaiset tunnetusti rakastavat liikenneympyröitä, ja niitä onkin sullottu joka paikka täyteen. Useimmiten nämä ovat 2-kaistaisia ja ajotapa hieman erilainen kuin Suomessa. Sisemmällä kaistalla ajava on aina väistämisvelvollinen ulkokaistaan nähden, eli lähes poikkeuksetta ihmiset ajavat mielellään ulkokaistaa. Ulompaa kaistaa tulisi käyttää jos poistuu 1. tai 2. liittymästä, muissa tapauksissa pitäisi kurvailla sisempää kaistaa. Ja toki jos poistut vasta 2. liittymästä, on sinun koko tämän touhun ajan vilkutettava vasemmalle ympäri ympyrää ajaessasi, hauskaa vai mitä? Paras osio on kuitenkin se, että kaikki mitä juuri äsken ympyrässä ajosta kerroin, ei välttämättä päde käytännössä. Helpointa onkin siis seurata muiden toimia, ja olla joustava ja välillä riittävän rohkea päästäkseen haluamaansa suuntaan. Yllättäen olen huomannut olevani suht hyvä toimimaan tällä mentaliteetilla :)

 

 

Teoriassa kuinka sen pitäisi mennä..

 

Se miksi mulla meinasi tänä aamuna mennä hermot ei kuitenkaan liittynyt liikenneympyröihin vaan motarille liittymiseen. Espanjalaisilla on tapana ajaa liittymää äääärimmäisen hiljaa, max. 60 km/h. Paras osio on kuitenkin se ku liittymän päättyessä pitäisi liittyä moottoritielle, lyövät espanjalaiset jarrut pohjaan ja vauhdit nollaan, tämän jälkeen EHKÄ liittyen tielle. Jokainen varmaan voi kuvitella kuinka helpooa tällaisen auton takaa on sitten seuraavan lähteä yrittämään motarille jossa rajoitus on 100 km/h (rajoitus on eri asia kuin se mitä siellä ajetaan tietty!..) täysin nollavauhdeista. Varsinkin autolla, jonka kiihtyvyys vastaa etanaa. Suomessa sentään motareille liitytään sulavasti, ei nyt ehkä ihan 100 km kaahaten, mutta sopivalla vauhdilla että meno on sujuvaa. Ai että jälleen tänään revin tukkaani madellessa liittymää ja yrittäessäni sujahtaa nollavauhdeista johonkin rekkojen väliin..

 

 

Mangustiina liikenteessä.. linkki

 

Onneksi olen nyt taas rauhoittunut aamun koetuksista, ja kotiinpaluumatkalla mulla onkin Ainon tulevat omistajat kyydissä niin etten kehtaa vetäistä ihan täydellistä huutokirosanapuinyrkkiä-efektiä muille autoilijoille. Aino siis tosiaan lähtee tänään toisena matkaan, jättäen Alman viimeiseksi lähtemään huomenna. Pikkasen tuntuu kirpaisevan tämän pikkuvekkulin lähtö, Aino kun on pennuista riehakkain ja selkeästi iloisin tapaus. Pieni kullanmuru!

 

Pikku-Aino

Don't worry (mom), be happy!