Suhailuviikko

Jälleen tuli hienoinen tauko kirjoittelussa kun osa 2. vieraista saapui Espanjan lämpöön, joka viimein alkoi kunnolla toimia. Samalla tosin saapui itselleni kuume ja hienoiset mahaongelmat, jotka ovat vauhtia hieman hillinneet. Viikon aikana on hundkarusellenin ohella käyty Tarifassa (meidän rakkaussuhde edelleen jatkuu ❤), keitelty Speedoa pitkin Rondan kiemuraisia teitä ja tutustuttu Coinin feriaan.

 

Tarifa jatkaa mun hurmaamistaan lipevästi puhuvan etelänmiehen lailla. Voisin kuvitella viettäväni vähintään viikon tuolla, ilman kummoisempaa aktiviteettia, vaikka ilman seuraakin ja täysin tyytyväisenä. Ehkä joskus.. Suuri etu muihin rantoihin verrattuna on tuolla se että sinne saa ottaa koirat mukaan. Välimeren puolen rannalle on kieltokyltti mutta Atlantin puolelle ei, ja siellä onkin aina jonkin verran karvakasoja omistajiensa seurassa. Niimpä tällä kertaa Vinskikin pääsi mukaan, kun kuvittelin että hän se varmasti pysyy lähettyvillä eikä karkaile - muut koirat kun ovat tuolla myös vapaina ja hyvin käyttäytyvinä. Kattia kanssa.. Ensimmäinen tuulenpuuska kun tuli niin nahkahiiri-koira karkasi ventovieraiden ihmisten pyyhkeille vaikka vieressä olisi ollut omakin leiri ja oma fleecepeitto. En ilmeisesti viisastunut ensimmäisestä kerrasta, vaan ajattelin että kyllähän toinen nyt kepin heittelyn merkeissä viihtyy. Viihtyi kyllä hetken kunnes keksi että kepin voi kuljettaa juoksemalla suoraan ventovieraiden syliin, toki kepin kera..

 

..Rakastuin lisää

 



Vinski joutui hihnan päähän..



 

 

 



Uusi hattu-rakkaus



 

 

 

Rondan roadtrip olikin sitten huvittava keikka. Jos oltaisiin oltu enemmän negatiivisia voisi sitä kuvailla farssiksi. Toisaalta jos kaupunki tuli lopulta nähtyä, ruokaa syötyä ja hengissä kotiin päästyä, ei lopputulos kovin huono ole, eihän? Speedo on siis osoittaunut merkkejä (eikä vain merkkejä vaan ihan suoraa punaista valoa) ylikuumenemisesta, vaikka edes pahin helle ei ole lähelläkään. Rondan reissulla jouduttiinkin siis mennen tulleen pysäyttämään tien sivuun ja nostamaan pellit taivaalle että kuumana käynyt Speedo sai levätä. Loppumatkasta oltiin jokseenkin väsyneitä ja koko homma meni ihan pelleilyksi..

 

Ninalta tuli kyynel Speedon takia

Väliaika-piknik

Fuengirolan kansainväliset päivät "feriat" jäivät väliin tänä vuonna vaikka tarkoitus oli alunperin mennä samalla kyydillä, viime viikonloppuna tapaamamme Frankin kanssa. Laiskuus voitti koko poppoolla ja lopulta pelisuunnitelma oli mennä Coiniin. Autolla pärräilystä ja muusta yleisestä pööpöilystä johtuen suomalaisten pelikunto hyytyi lauantaina ja lopulta Coinikin jäi suunnitelmista, sänkyjen siirryttyä prioriteettilistalla ykköseksi. Perjantaina onneksi ehdittiin tehdä jo jonkinmoinen kierros, jolloin nähtiin kulkue jossa mm. jälleen (miksi?) kannettiin Jeesus-patsasta koristellulla alustalla, pelottavia hiippalakki-tyyppejä sekä sotilaita marssimassa ja heiluttelemassa aseita. Samanmoista settiä siis kuin pääsiäisenä. Tosin asemiehet ei kuitenkaan tällä kertaa olleet muukalaislegioonalaisia.. Omalle luonteelleni tyypillisesti, en ottanut ainuttakaan kuvaa kulkueesta. Sen sijaan kaupassa käydessä nähtiin perjantain lasten kulkueen yksi menopeli..

 

 

 

SpongeBob-lava!

 

Pennut täyttävät ensi viikolla 8 viikkoa, ja ovat luovutusikäisiä. Tällä hetkellä pennuista kodin löytäneitä ovat Alma sekä viimeisimpänä Aino, jota viime viikolla käytiin katsomassa ja varaattiin. Niin ihania ja suloisia kuin pienet pentupötkylät ovatkin, tulee kyllä helpotuksena kun eläimistö talossa vähenee. Pennut vaativat paljon huomiota, sotkevat ihan tuhottomasti ja jos eivät muuta niin pyörivät jaloissa niin että itse meinaat naamallesi lentää vähän väliä. Puhumattakaan öisistä heräilyistä, niin etten ole saanut nukuttua ja olen muuttunut aamujen ärripurriksi.

 

 

Lomailija ja pentupötkylät