Sain aamulla ihan totaalisen hermoromahduksen, hiphei! Vaikka menin eilen ajoissa nukkumaan, olin aamulla rättiväsynyt ja sängystä nouseminen oli tuskaisen hidasta. Jostain syystä eläimet sen sijaan olivat äärettömän energisiä ja ensimmäistä kertaa tämän lauman kanssa tuli olo etten itse mahtunut kävelemään olohuoneen läpi ulko-ovea avaamaan. Tinkan tunkiessa loputtoman jääräpäisenä, kuten yleensäkin, syömään kaiken mahdollisen mitä pöydällä käsittelin, olin jo lähellä pakata koko köörin autoon, ajaa 50 km pohjoiseen ja vapauttaa eläimet luontoon.
Päätin kuitenkin pitää järkeni sillä, tattadadaadadaa! - Kaikki pennut ovat viimein saaneet kodin ja lähtevät perjantaina, jihuuuu! Gagan siivoaminen vähenee karkeasti arvioituna n. 70 prosentilla, sekä lattialla oleva liikkumatila lisääntyy n. 30 prosentilla. Kaikille on tiedossa hyvät kodit, ja viimeisin kodin saaja eli Anna muuttaa sattumalta n. parin sadan metrin päähän omasta talostani. Enää siis kotia vailla olisi Negrita ja Muhis, joiden toivoisin pääsevän Suomeen nauttimaan elämästään. Näiden kahden jälkeen on enää ongelma nimeltä Johnny/Bobby, jonka kanssa en vielä oikein tiedä mitä tekisin. Hänen omistajuutensa ei ole minulle siirtynyt koska omistajat eivät halua arvokkaasta "turcosta" luopua, mutta käytännössä en voi häntä jättää uloskaan asumaan jolloin hän tuhoaa porttini. Tämä taas vaikuttaa omaan sosiaaliseen elämääni, mitä minulla välillä jopa on muiden ihmissukuun kuuluvien olentojen kanssa.
Olin sunnuntaina Antequerassa agilitykisoissa lisäämässä omaa hurahtamistani lajiin, jos kaikki sujuisi hyvin, voi oma debyyttini ihmisten naurattamisessa olla jo parin viikon kuluttua Sevillassa. Tavoitteet ei ole kovin korkealla, sillä haluaisin ainoastaan selvittää radan unohtamatta sitä, virheistä ja hylkäyksistä viis. Harjoituksissa radan muistaminen on ollut vahvuuteni, mutta epäilen että kilpailutilanteessa minusta kuoriutuu Pinky and the Brainin, Pinky..
Ongelmaksi siis muodostuu Bobby, jota ei voi jättää portin ulkopuolelle tuollaisten viikonloppureissujen ajaksi mutta ei oikein sisällekään kahdeksi päiväksi. Negritan pystyn ottamaan Vinskin ja Chican seuraksi mukaan tarvittaessa koska kaikki osaavat kulkea hihnassa, Bobby sen sijaan ei.. Mitä tehdä? En voi etsiä Bobbylle uutta kotiakaan kun en sitä omista, enkä halua riitoihin naapureideni kanssa mutta en voi sitä uloskaan jättää tuhoamaan omaisuuttani. Rehellisesti sanottuna myös, ei sydämeni antaisi jättää tätä yhtä ulos muiden ollessa sisällä sohvilla löhöilemässä.. Houston, we have a problem. Onneksi niillä on tapana lopulta selvitä.
Mealtdowniani ei ainakaan vähentänyt lähteä ajamaan autolla töihin, jossa palaa lähes kaikki mahdolliset huomio- ja varoitusvalot. Näky on todella koominen, ja olisin varmaan revennyt nauramaan ellen olisi niin järjiltäni ollut. Speedossa ei tällä hetkellä toimi lämmitin (mitä yllättäen tarvitsisi aamulla kun lämpöä on "vain" viitisentoista astetta), ja toisaalta se taas meinaa keittää oli päivä tai yö. Moottoriöljyä saa lisätä parin viikon välein, mutta jos lisäät liikaa niin moottori meinaa keittää vielä helpommin. Onko muita vihjeitä kuin ajaa Speedo rotkoon jonain kauniina päivänä aamukuuden jälkeen ilman todistajia? Onneksi jonku verran pieniä rahasummia on todennäköisesti luvassa lähitulevaisuudessa, ja ehkä siis EHKÄ, jonain kauniina päivänä käytän Speedoa tohtorilla korjaamolla. Poden myös huonoa omaatuntoa kun olen salaa haaveillut isommasta ja uudemmasta autosta ilmastoinnilla. Pelkäänkin että Speedo saa tietää petturuudestani ja päättää lahota keskelle tietä koska tietää ettei minulla oikeasti ole varaa uuteen autoon.
 |
| "Run my child, run!" linkki kuvaan |
Olin sunnuntaina Antequerassa agilitykisoissa lisäämässä omaa hurahtamistani lajiin, jos kaikki sujuisi hyvin, voi oma debyyttini ihmisten naurattamisessa olla jo parin viikon kuluttua Sevillassa. Tavoitteet ei ole kovin korkealla, sillä haluaisin ainoastaan selvittää radan unohtamatta sitä, virheistä ja hylkäyksistä viis. Harjoituksissa radan muistaminen on ollut vahvuuteni, mutta epäilen että kilpailutilanteessa minusta kuoriutuu Pinky and the Brainin, Pinky..
Ongelmaksi siis muodostuu Bobby, jota ei voi jättää portin ulkopuolelle tuollaisten viikonloppureissujen ajaksi mutta ei oikein sisällekään kahdeksi päiväksi. Negritan pystyn ottamaan Vinskin ja Chican seuraksi mukaan tarvittaessa koska kaikki osaavat kulkea hihnassa, Bobby sen sijaan ei.. Mitä tehdä? En voi etsiä Bobbylle uutta kotiakaan kun en sitä omista, enkä halua riitoihin naapureideni kanssa mutta en voi sitä uloskaan jättää tuhoamaan omaisuuttani. Rehellisesti sanottuna myös, ei sydämeni antaisi jättää tätä yhtä ulos muiden ollessa sisällä sohvilla löhöilemässä.. Houston, we have a problem. Onneksi niillä on tapana lopulta selvitä.
Mealtdowniani ei ainakaan vähentänyt lähteä ajamaan autolla töihin, jossa palaa lähes kaikki mahdolliset huomio- ja varoitusvalot. Näky on todella koominen, ja olisin varmaan revennyt nauramaan ellen olisi niin järjiltäni ollut. Speedossa ei tällä hetkellä toimi lämmitin (mitä yllättäen tarvitsisi aamulla kun lämpöä on "vain" viitisentoista astetta), ja toisaalta se taas meinaa keittää oli päivä tai yö. Moottoriöljyä saa lisätä parin viikon välein, mutta jos lisäät liikaa niin moottori meinaa keittää vielä helpommin. Onko muita vihjeitä kuin ajaa Speedo rotkoon jonain kauniina päivänä aamukuuden jälkeen ilman todistajia? Onneksi jonku verran pieniä rahasummia on todennäköisesti luvassa lähitulevaisuudessa, ja ehkä siis EHKÄ, jonain kauniina päivänä käytän Speedoa tohtorilla korjaamolla. Poden myös huonoa omaatuntoa kun olen salaa haaveillut isommasta ja uudemmasta autosta ilmastoinnilla. Pelkäänkin että Speedo saa tietää petturuudestani ja päättää lahota keskelle tietä koska tietää ettei minulla oikeasti ole varaa uuteen autoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti