Nukkumattomuus otti ja kostautui viime yön jälkeen kun aamulla heräsin sammuttamaan herätystä ja saman tien nukahdin puhelin kädessä uudestaan. Havahduin toki vasta kahden tunnin päästä, tismalleen samasta asennosta niskat jumissa ja armottomasti myöhässä töistä. Töistä, joista muuten otin eilen lopputilin! Jahuu!
Fanfaareja ja konfetteja, kiitos! linkki |
Iskin tosiaan keskiviikkona irtisanomisilmoitukseni hr-päällikön pöytään mittani tultua täyteen. Jatkuvaa yrityksen taholta tulevaa kusetusta, huijausta sekä laissa säädettyjen etujen "unohtamista". Otin siis riskin ja hyppäsin tyhjän päälle, tällä hetkellä kun uutta työpaikkaa ei ole 100 % varmasti plakkarissa vaikka eilen kävin yhdessä työhaastattelussa. Haastettelija piti kyllä minusta, mutta heillä on ilmeisesti tarjota paikkaa vasta elo-syyskuussa kun henkilö x jää äitiyslomalle. Siihen asti pitäisi jotenkin koittaa keplotella, vaikka sitten 7 päivää-lehteä kuukauden päivät kaikille viattomille tyrkyttäen. Toki tässä on huikeat 2 viikkoa aikaa sulloa ansioluetteloa kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin paikkoihin, jo sen lisäksi että olen aiemmin sellaiset vienyt lähes jokaiselle lähialueen eläinklinikalle. Mitä enemmän olen täällä aikaa viettänyt sitä vahvemmaksi on tullut ajatus siitä että haluan klinikkaeläintenhoitajaksi. Täällä on mahdollista käydä (maksullisia) kursseja joilla saa kyseisen pätevyyden, mutta toistaiseksi minulla ei ole n. 200-1000 € ylimääräistä rahaa sekä arkisin aikaa opetella eläinlääketiedettä espanjaksi. Ehkä jos saisin hyväpalkkaisen osa-aikatyön tai rikkaan miehen..
Rikkauksia tai edes kohtuullisen hyvää toimeentuloa odotellessa joudun tyytymään tosielämän eläintenhoitajaksi. Tutustuin erääseen samassa kaupungissa asuvaan suomalaiseen - ja minä kun luulin olevani ainutlaatuinen! - hieman ikävämmissä merkeissä tämän hevosen sairastuttua. Olimme toki suunnitelleet tapaavamme jo aiemmin mutta aikataulujen mentyä ristiin, tuli kyseinen päivä vastaan vasta eilen. Hän oli valvonut lähemmäs 3 yötä ja päivää putkeen, joten tiesin että suihku, kunnon ruoka yms. tulisi todella tarpeeseen joten lupauduin menemään pitämään silmällä kohtauksia saavaa heppaa ja kirjaamaan tämän oireet ylös. Uskomattoman hieno luonteinen ruuna paikalta löytyikin, ja lopulta olin paikalla reilut 5 tuntia. Valitettavasti syytä todella rajuille oireille ei edes eläinlääkäri eikä laboratorio löytänyt joten seuraavaksi heppa lähteekin matkalle sairaalaan.
Heppa oli välillä kuin kokonaan ilman oireita |
Harmittaa etten voinut auttaa enempää ainakaan vielä kun joudumme huomenna lähtemään Madridiin koiralauman kanssa. Tällä kertaa en ole ehtinyt jännittää kisoja, mutta eiköhän tuttu terästäytyminen tapahdu viimeistään lähtölistaa tarkastellessa. Sitä ennen käydään tänään vielä vetämässä treenit, ja huomenna nokka kohti pohjoista!
Nekku testaa Vinskin soveltuvuutta tyynyksi |
Tytöt nukkuu aina viekukkain |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti