Täällä kirjoittelee koditon Mangustiina, hei vaan! Ainakin ensi kuun lopusta eli 29.10 alkaen virallisesti asunnoton (hampuusi, hah!). Jouduin siis soittamaan maistraattiin ja kysymään mitä ihmettä teen osoitteenmuutokseni kanssa kun tulevaa osoitetta minulla ei vielä ole tiedossa. Neuvo oli että minun pitää kirjata itseni "vailla vakinaista asuntoa"-osioon eli kodittomaksi, siihen saakka kunnes osoitteen tiedän. Olisinhan toki voinut laittaa Espanjassa asuvien ystävieni osoitteen omakseni, mutta eihän sekään onnistunut sillä he asuvat maalla alueella, jossa ei ole jokaiselle talolle omaa osoitetta(?) Tässä vaiheessa tulee siis taas tämä reality-check, kun huomaa miten (varsinkin) Välimeren maissa asiat välillä hoidetaan.. Postini olen suurimmaksi osaksi kääntänyt NetPostiin sekä e-laskuiksi suoraan pankkiini. Loput saavat tulla poste restantena ystäväni lähipostiin, josta hän ystävällisesti lupasi kerran viikossa käydä tarkistamassa, jos minua joku olisi muistanut. Vähän on orpo olo kun ei ole omaa osoitetta ja postitkin tulevat menemään vähän minne nyt sattuvatkaan menemään..
Sen sijaan iloa tähän päivään minulle on tuonut yön yli ja päivähoidossa oleva pieni Sona-tyttönen. Sona tuli Espanjasta Suomeen kotihoitoon, ja on siis kotia vailla. Olin tätä ja toista tyttöstä vastassa yöllä lentokentällä, lennon saapuessa klo 3.35. Aamulla oli vähän nihkeää herätä kahdeksaksi töihin.. Sona on kuitenkin mitä iloisin ja ihmisrakkain tyttönen, eikä varmasti mene kauan kun hän Suomesta kodin saa. Alla siis kuvia toisesta toistaiseksi kodittomasta:
Terhakkaana ovella vastassa
Tuijotuskisa
Painiharjoitukset
Simppu, oli muuten todella mielenkiintoinen tuo tieto siitä, että yht¨'äkkiä status muuttuu vailla asuntoa olevaksi kun ei ole antaa osoitetta toisessa maassa. Voi tätä pyhää byrokratiaa, ohhoijaa.
VastaaPoistaSona on varsinainen sydämen ja sohvan valloittaja. Ja muuten Vinskillä on upea profiili...:)