maanantai 4. helmikuuta 2013

Irstaita vanhoja miehiä ja kiirettä

Pahoittelut blogin viime aikaisesta hiljaisuudesta, uskon ettei kukaan osannut etukäteen arvata mistä moinen hiljaisuus johtuu. Aloitetaan kertomalla lyhyesti että muutin viikonlopun aikana uuteen taloon. Rakastin vanhaa taloani sydämeni pohjasta, enkä olisi halunnut muuttaa minnekään - varsinkaan kun selvisi että ahneet ihmiset, joita pidin ystävinäni veivät takuuvuokrani. Itse talo tai nk. ystävät eivät minua talosta ajaneet muuttamaan vaan itse asiassa tällä kertaa se oli naapuri. Espanjassa on yleistä että naapureiden kanssa voi tulla kränää mm. koirien haukkumisesta aidalla tai vaikkapa tien käytöstä. Sen sijaan kuinka monelle on tullut vastaan tilanne jossa naapurin 80-vuotias papparainen rupeaa irstailemaan omalla pihallaan niin etten minä enää pystynyt olemaan oman taloni pihalla? Ensimmäisen kuukauden kun asuin talossa niin pappa pysyi lähes tulkoon koko ajan sisällä, välillä hän lauloi aarioitaan kylppärissään, mitä pidin hirveän somana. Seuraavan kuukauden aikana hän rupesi viihtymään koko ajan enemmän ja enemmän omalla pihallaan, välillä heilutellen ja jotain huudellen. Nyt tammikuun aikana touhu menikin sitten omituiseksi, mies pesi itsensä tyhjänä olevassa uima-altaassa ja välillä hänen "pesutuokionsa" kestivät useamman tunnin. Tämän useamman tunnin ajan hän myös tuijotti pihalleni non-stop, mitä olin tekemässä jne.. Lisäksi hän rupesi hengailemaan alasti, koko ajan. Viimeinen niitti tuli kun näin hänen, sanotaanko vaikka "viihdyttämässä itseään" uima-altaansa reunalla suuntaani tuijottaen. Huomasin vasta tässä vaiheessa että olin tiedostamatta parina viimeisenä viikonloppuna piilotellut sisällä, koska en halunnut enää olla omalla pihallani toljotettavana. Pappa myös yritti tulla juttelemaan kanssani aina kun näki minun esimerkiksi, tulevan koirien kanssa lenkiltä kertoen, kuinka "guapa" (= kaunis/söpö) olen, ja kuinka kauniit silmät minulla on. Osaan espanjaa vielä harmittavan vähän, ja vielä vähemmän ymmärsin hänen puheistaan - tämän irstaan (eikä suinkaan heiveröisen) papan suu kun oli yhtä heiluvaa keltaista hammasta vaille tyhjä. Kuitenkin ymmärsin hänen tietävän ja ihmettelevän miksi lähden niin aikaisin töihin ja että missä kaupungissa olen töissä..
 
Heihei El Campito..
Viime viikolla siis päätin että jotain on tehtävä, ja soitin kiinteistönvälittäjälleni sekä vuokraisännälleni ja pyysin heitä tapamaan minut, jotta voin kertoa heille ongelman. He kiltisti saapuivat ja ymmärsivät ongelman kun sen heille selitin. Sitten rupesikin tapahtumaan, pappa oli kuunnellut aidan takana ja rupesi riehumaan omalla puolellaan. Kiint.välittäjä ja vuokraisäntä menivät hänen kanssa keskustelemaan, joka lopulta äityi huuto- ja uhkailukilpailuksi papan riehuassa aidalla agressiivisesti. Tässä vaiheessa olin jo päättänyt että lähden, tuli mitä tuli. Lopulta huuto päättyi ja miehet palasivat sisälle, jossa olin eläinten kanssa odotellut. He neuvoivat minua tekemään rikosilmoituksen, jotta jos jotain joskus sattuisi, olisi tämä jo etukäteen guardia civilillä tiedossa. Suostuin ja päädyimme lähtemään kaikki käymään guardia civilillä. Menimme kahdella autolla ja kun vuokraisäntäni meni kääntämään autoaan ainoalle paikalle jossa tilaa oli - papparaisen portin eteen, rupesi hurjistunut pappa paiskomaan kivia vuokraisännän autoon. Nopea kun liikkeissään oli, hän ehti heittää ihan useamman suht ison kiven ja saada auton lommoille. Näin jälkikäteen katkerana ihmisenä sanon, harmi etteivät olleet vielä isompia ja osuneet esim. ikkunaan mutta palataan siihen myöhemmin.. Vuokraisäntäni käytyä riehumassa espanjalaista temperamenttia lukitulla portilla, pääsimme jatkamaan matkaa guardia civilille. Guardia civilillä oli ihan kiitettävästi jonoa, ja jonkun aikaa jonotettuamme tulin siihen tulokseen että tulen tekemään ilmoituksen myöhemmin. Vastaanotossa ollut naispoliisi (tai nais-guardia civil) oli oikein ystävällinen ja ymmärsi tilanteen hyvin, sain häneltä suoran numeron, johon voisin soittaa jos pappa aiheuttaisi vielä jotain häiriötä ja lisäksi hän otti myös ylös omat yhteystietoni sekä taloni sijainnin mahdollista hätätilannetta varten. Tässä vaiheessa oli jo pimeää enkä enää jaksanut tarjouksista huolimatta kerätä tavaroitani vaan päätin nukkua viimeisen yön vuoristomökissäni, ja seuraavana päivänä lähteä eläinten kanssa evakkoon ihanan ystäväni luo. En uskonut että pappa aikoo mitään enää riehua, mutta silti vietin viimeisen yön kirves sängyn vieressä nukkuen..
 
"Aina valmiina"
 
Päädyin siis seuraavana päivänä evakkoon eläinteni kanssa. Olin edellisiltana soittanut esimiehelleni ja pyytänyt vapaata seuraavaksi päiväksi, jotta saan nopeasti asiat järjestykseen. Pakattuani eläimet, kaneja lukuunottamatta suuntasin puolitäydellä autolla ystäväni luo. Ystäväni asuu myös Coinissa neljän koiransa sekä neljän kissansa kanssa, joten oli äärettömän ystävällistä ottaa vielä meidät nurkkiinsa asumaan. Seuraavat päivät sitten juoksinkin tukka putkella etsien uutta kotia minulle ja eläimille, enemmän ja vähemmän hyvistä vaihtoehdoista. Lopulta lauantaina löytyi sopiva talo, enää pitäisi selvittää takuuvuokra-asia.
 
Laissahan ei ole mitään merkintää siitä, tuleeko takuuvuokra palauttaa vuokralaisen tullessa seksuaalisesti ahdistelluksi naapurin toimesta (kuulostaa groteskilta, varsinkin kun pappa ei - onneksi! - ikinä ollut fyysisesti edes mun pihallani touhuilemassa). Aluksi vuokraisäntäni kanssa juteltuani hän ehdotti että palauttaisi itse neljäsosan ja kiinteistönvälittäjä neljäsosan komissiostaan, jolloin saisin puolet takaisin. Ajattelin että tämä olisi todennäköisesti paras vaihtoehto, ja olisikin solidaarista että jokainen "ottaisi osaa" tällaisessa tilanteessa. Selvä homma, ilmoitin tästä kiinteistönvälittäjälleni, joka sanoi että hänen pitäisi vielä keskustella vuokraisäntäni kanssa. Lopulta kiinteistönvälittäjäni soitti takaisin, ja kertoi että oli soittanut vuokraisäntäni vaimolle, joka tietenkin kieltäytyi maksamasta penniäkään. Ei ole ollenkaan ilmiselvää, että hän inhoaa minua - joka tosin oli jo tiedossa kun uutena vuotena hän mustasukkaisesti kuvitteli minun vievän hänen miehensä..  Ystäväni espanjankielen taitoisena lupasi ystävällisesti soittaa vuokraisännälleni ja kysyä mikä oikein on kuvio. Lapamato mies sanoi etteivät he voikkaan maksaa mitään, epämääräisiä selityksiä ettei heillä ole rahaa jne.. Jännä juttu että he ovat vaimonsa kanssa lähdössä Japaniin perjantaina 1,5 kuukaudeksi ilman rahaa. Joka tapauksessa ystäväni puolusti minua suomalaisella sisulla ja espanjalaisella tempperamentilla, ja taisi lopulta toivottaa kaikki heidät helvettiin. Tässä vaiheessa olin ollut hirveässä pyörityksessä kolmatta päivää, enkä enää jaksanut. Itku ei tässä tilanteessa auttanut, mutta sieltä se väkisin kuitenkin tuli. Ystäväni lohdutti parhaansa mukaan, ja teki myöskin ehdotuksen, jolla saisin hänen kauttaan lainan/työn kautta häneltä takuuvuokran. Tässä vaiheessa on turha edes yrittää kertoa kuinka kiitollinen olin hänen tarjoamastaan avusta ja sohvapaikasta, puhumattakaan siitä että hän kykeni auttamaan minua näin, tarjoamalla takuuvuokran työpanostani vastaan. Kaiken tämän jälkeen jollain ihmeellä säilytin  järkeni ja toivotin tekstiviestillä vuokraisännälleni mukavaa Japanin matkaa, sekä kiinteistönvälittäjälleni "mukavia" yöunia. En sentään kyennyt kiittämään kiinteistönvälittäjääni, joka torpedoi viimeisetkin mahdollisuuteni saada vuokravakuus takaisin, mutta en sentään lähettänyt sitä viestiä minkä oikeasti olisin hänelle halunnut, katkerana ja vihaisena, lähettää. Kenen mielestä on oikein että seksuaalisesti ahdistelluksi tullut joutuu olemaan se, joka maksaa ainoana henkilönä yksin kaiken? Ja vielä minun ollessa yksin asuva henkilö, muiden asuessa vähintäänkin kahden ihmisen taloudessa.  Toivon ja luotan siihen että karma antaa takaisin heille minun huijaukseni. Lauantaina taisikin jo otsikoissa olla jotain Japanin maanjäristyksestä (ei siinä että mitään noin pahaa heille soisin tapahtuvan). Ehkä esimerkiksi matkalaukku voisi kadota lopullisesti, tai matka peruuntua kokonaan tuon järistyksen takia. Kiinteistönvälittäjäni sen sijaan toivottavasti kärsii erittäin kivuliaasta ja kutiavasta ihottumasta seuraavat 5 vuotta, samalla kun hänen vaimonsa löytää uuden, vähemmän kieron miehen. Ugh, katkera ihminen on puhunut.
 
 
Aamupalaa torilla talojen katsomisen välissä
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Evakossa maalla
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Chica ottaa aurinkoa, poikaystävän yrittäessä karata kuvasta
 
"Enää" siis piti saada vuokrasopimus aikaan ja muuttaa. Uusi taloni sijaitsee tällä kertaa nipin napin Alhaurin El Granden puolella, mutta olen yhtä lähellä Coiniakin. Vuorelta pääsin alas laaksoon, mikä ilmeisesti vaikutti myös siihen että tänä aamuna lähdin töihin, piti minun ensimmäistä kertaa skarapata ikkunani jäästä! :) Uusi taloni on kahden makuuhuoneen talo, aidatulla pihalla, autokatoksella ja mikä parasta - uima-altaalla varustettuna. Vuokrakin pysyi samana, ja puhelimen kentät ja netti toimivat paremmin! Parempia kuvia laitan heti kunhan saan niitä otettua, eilen pimeässä ei kuvaaminen onnistunut, ja raskaan muuton jälkeen ei kyllä virtaakaan ollut. Enää pitäisi saada kanien asumus ystäväni luota kuljetettua talolleni, tällä hetkellä he asuvat yöt siivoushuoneessani ja päivät ulkona isossa koiranhäkissä - mikä on ok, mutta ei yhtä hyvä ja kiva kuin heidän oma talonsa.
 
Mulla on nyt virallisesti maailman karmeimmat makkarin verhot! :D
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Lisko pääsi jo keittiön ikkunaan
Makkarin katto, lähes samanlainen kuin Asemakadulla - tuli heti hyvä mieli <3
Ainiin, kerrottakoon vielä että saman tien kun olin tavarani taloon kantanut, "muutti" terassilleni pieni musta koira. Koira oli asustellut tien toisella puolella olevalla palstalla, jossa ei siis itse asuintaloa ole, vaan ainoastaan viljelyksiä. Siellä tämä pieni haukku asusteli ilmeisesti yhdessä toisen vesikoiraan viittaavan, koiran kanssa. Vesikoira ei mahdu porttini raosta, joten hän nukkui yönsä tiellä porttini takana. Sen sijaan pieni musta koira nukkui terassillani Chican ja Vinskin pedillä pieneksi keräksi käpertyneenä ja oli suunnattoman iloinen kun aamulla ilmestyin pihalle lähtiessäni töihin. Myöskin vesikoira ryntäsi pihalleni kun avasin portin jotta sain Speedon peruutettua tielle. Pitänee katsoa onko kaveruksilla siruja, ja jos ei ole niin pitänee ruveta etsimään heille kotia. Todennäköisesti pienellä mustalla on pennut mahassa, ja kuka ihminen on niin julma että voisi sellaisen hylätä kadulle - varsinkin kun on niin kylmä että auton ikkunatkin jäätyvät yön aikana?

2 kommenttia:

  1. No voi taivahan talikynttilät, epsanjalainen naistenkampitus ja häiriköinti karmeimmillaan. Hmm, ihmiset ovat harvoin sitä, mitä päälle päin näyttelevät, mutta pakko todeta, että sinun tapauksessasi meni kohtuuttomaksi. Liian isot oppirahat. Toivon totta tosiaan, että kohdallasi kaikki muuttuu paremmaksi. Jos yhtään lohduttaa (tuskinpa) Suomessakin takuuvuokrien takaisin saaminen alkaa olla melkoisen vaikeaa. Olen muutamaa tapausta seuraillut läheltä ja hankalammaksi tuntuu menevät.

    Pitelen peukkuja pystyssä ja leyhyttelen pitsejä, jotta tilanne rauhoittuisi ja nelijalkaiset perheesi jäsenet sopeutuisivat hyvin uusiin tiloihin.

    Hemmetti ihmisiä, ei eläimiä saa tuolla tavoin hylätä. Ja vielä pennut massussa. Miten ihmiset kohtelevat toisia ihmisiä kun eläimistä ei välitetä pätkääkään? Hihani paloivat ja taisi siinä mennä muutama pitsikerroskin, pirskatti sentään...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli hieman yllätyksenä tämä naapuri kyllä. Jos olisi pienintäkään (rahallista) mahollisuutta ostaa oma asunto, vuokraamisen sijaan, todennäköisesti näin tekisin. Trendi tuntuu nykyään olevan että vuokralaisena et saa takuurahoja takaisin vaikka jättäisit asunnon parempaan kuntoon kuin sinne muuttaessasi..

      Pikkumusta ja rastakamu ovat ottaneet mut ihan omakseen, vaikka kuulemma ne joku omistaa. Jännä että ne ovat kuitenkin yksin ulkona 24/7 ilman että lähellä on yhtään taloa jonne kuuluisivat tai pääsisivät yöksi (tänä aamuna lämpötilan ollessa +2)

      Poista