torstai 14. maaliskuuta 2013

Mustaa savua

Edelleen Villa Rosassa on jouduttu tupruttamaan piipusta ainoastaan mustaa savua pentujen osalta. Nekku on ollut oikein pirteä eikä meinaa osoittaa merkkiäkään pentujen tulosta, senkuin vaan mennä painaa pihalla muiden mukana. Jos toisella ei olisi jättimäistä mahaa, mieletöntä unentarvetta tai nisiä joista jo tulee maitoa, epäilisin ettei toisella mitään pentuja olekaan.. Suurta salaliittoa kaikki! Todennäköisesti kun eläinlääkäri sanoi että pennut tulevat muutaman päivän sisällä, korkeintaan viikossa, niin Nekku on päättänyt pitää jalkansa vaikka väkisin ristissä ja pennut lämpimässä ihan vain testatakseen kauanko minun hermoni kestävät odottelua. Kuten olen aiemmin tainnut todeta, olen ehkä surkein ihminen maailmassa odottamaan, noh käytännössä mitään. Tätä ominaisuutta kuitenkin joutuu koko ajan harjoittamaan, eli ehkä minusta tulee vielä mestari siinä? Epäilen kyllä.

Tässä ajassa olen jo ehtinyt kerätä massiiviset univelat, eikä asiaa tosiaan auttanut viime lauantai-sunnuntai välinen yö, jonka valvoin Serenassa/lentokentällä. Hyvin paljon asiasta kertoo se etten ole havahtunut ollenkaan kun viime yönä ilmeisesti Muhis, oli pudottanut olohuoneessa yhden ison hyllyn, jonka päällä oli tauluja ja kirjoja ties kuinka paljon.  Silti, joka kerta kun Nekku kääntyy pentulaatikossaan, olen puolitajuttomana noussut puoliksi istumaan ja tarkistamaan, ettei vain pieniä neniä ala pilkistää maailmaan. Loogista, eikö? Pitänee tänään panostaa kunnon uniin, että jaksaa sitten kun oikea tilanne iskee päälle.
 
Nekun ultra, jostain syystä en vieläkään löydä tästä mitään..
 päivitetty klo 10.55

Löysin pelastuksen mun väsymykseen!


Miten olinkaan kokonaan unohtanut energiajuomat, nuo lisäaineita täynnä olevat piristävät litkut?! Vaasassa kun työskentelin aulavirkailijana, vuorot alkoivat muistaakseni klo 6.30 joten pieni piristys teki useimmiten poikaa ja tuolloin joinkin suht usein näitä keltaisia piristysruiskeita. Sittemmin olen ollut töissä inhimillisempiin kellonaikoihin ja käyttö olikin hetkellisesti vähentynyt. Nyt kun kello herättää minut aikaisemmin kuin koskaan (n. klo 5 - 5.15) on tullut aika jälleen hankkia keinotekoista virkeyttä. Mua tosin ihmetyttää että miten oon unohtanutkin tämän ihmeaineen näin moneksi kuukaudeksi ennen kuin taas keksin millä saan aamut käyntiin? Vaihtoehtona ei ainakaan ole kahvin juonnin opettelu..
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti