Pitkällisen odotuksen jälkeen pääsin jälleen tekemään päivityksiä koneelta puhelimen sijaan - hiphei! Puhelimella tekstien näpyttely ja oikoluku on hyvin hidasta ja tuskallista, puhumattakaan kuvien lisäämisestä. Huomasinkin tänään kun ensimmäistä kertaa pääsin ihan oikealta koneelta katsomaan aiempia päivityksiäni, että kuvat olivat ihan miten sattuu ja ihan valtavan kokoisia ainakin Explorerilla katsottaessa (Mozillaa en ole päässyt edes vielä kokeilemaan..) Olen siis käyttänyt osan aamupäivästä aiempien postauksien kuvien koon muokkaamiseen, että lukeminen olisi edes hieman inhimillisempää. Toivotaan siis etten joudu enää palaamaan puhelimella päivittämiseen..
Viikonloppu meni nopeasti ohi, lauantain vietin uusien ystävieni (jipiii!) kanssa Rondan kaupungissa pieniä katuja kulkien, älyttömiä hienoja maisemia ihaillen, ja mikä parasta - aivan taivaallisia tapaksia syöden. Olen koko Espanjan viisitin ajan odottanut että pääsen jonkun paikallisen kanssa syömään erilaisia tapaksia pieneen nurkkakuppilaan, ja nyt se viimein toteutui. Paikka oli lauantaina tupaten täynnä, osa ihmisistä söi seisaaltaan ja ulkomaalaisen silmin toiminta vaikutti alunperin kaoottiselta. Rakastuin saman tien. Paikka ei tosiaan ollut kooltaan mikään iso, ja osa ihmisistä söi seisaaltaan ja osa ulkona. Ruoka tilattiin bingokuponkia muistuttavalla paperilla, josta sai ruksia haluamansa tapakset ja sitä ojentaessa ilmoitettiin kuinka monelle hengelle niitä haluttiin. Tämän hetken lempparikseni jäi serranito-leipä, jossa oli mm. serranokinkkua ja paistettua(?) vihreää paprikaa pienen vasta leivotun hapanleivän (?) sisässä - nam!
 |
| Espanjalaista mustaa makkaraa (oli hyvää!) |
 |
| Leipien sisällä possua, paahtoleivällä tonnikalaa |
 |
| Olutta, makeaa viiniä ja lautasella maustettuna leivänmurusia - omituista mutta hyvää! |
 |
| Heilahtanut kuva serranitoista |
Tässä oli ainoastaan osa kaikesta mitä syötiin (mm. etanoita ja valkosipulisalaattia), ja todellakin nälkä lähti. Kaikki oli uskomattoman hyvää, varmaan osaksi siksi että ystäväni tiesivät ainakin osittain mikä olisi hyvää. Kinkkua sulateltiin sitten kevyesti jumppaamalla pitkin Rondan vanhan kaupungin katuja, poseeraten eri monumenttien ja muiden edessä. Hillitön määrä kuvia meistä siis räpsittiin, välillä myös muiden "turistien" toimesta - eli voi olla että lisään jossain vaiheessa lisää kuvia.
 |
| Silta vanhan ja uuden Rondan välillä vähän eri kulmasta kuvattuna |
 |
Serranon sulattelua ylä- ja alamäkeen
|
Tänään pitäisi lähteä viettämään uutta vuotta Coinin tapaan, eli pukeutumalla naamiais-asuihin. Itse juhla tapahtuu ulkona Coinin keskustassa, jonne ihmiset siirtyvät reilusti klo 00 jälkeen tanssimaan ja pitämään hauskaa kadulla. Sitä ennen kuitenkin olisi illallinen ystävän perheen luona ison pöydän ääressä. Ystäväni on tosiaan vuokraisäntäni sisko, ja heidän perheensä on aivan mahtava! He ovat vähän kuin adoptoineet minut samalla kun ottivat vuokralaiseksi, varsinkin heidän äitinsä jonka kanssa epätoivoisesti yritän puhua huonolla espanjallani :) Tällä lailla se tosin paranee väkisinkin, mikä on vain positiivista. Yritin eilen epätoivoisesti väsätä juustokakkua (ilman vatkainta), jotta saisin jotain viedä heille mennessäni, vähän epäilyttää että mitä siitä mössöstä muotoutuu.. Muutenkin tässä vaiheessa olisi varmaan hyvä että olisi se naamiais-asu jo hankittuna, mutta pitäähän sitä elämään vähän jännitystä saada kun hätävara-vaihtoehtona voin joutua pukeutumaan puhviprinsessa-mekkoon... Joka tapauksessa, mitä ihaninta, ja toivottavasti aina edellistä parempaa, Uutta vuotta 2013 kaikille! Palataan ensi vuoden puolella jollen ole kuollut häpeästä mekkooni tai saanut ilotulitetta silmääni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti